Vuosi 2023

 

Viimeistä tuntia tältä vuodelta viedään ja jessus sentään mitä kaikkee onkaan tähän vuoteen mahtunu!

Alku vuodesta tosiaan menehtyi Lilo nääpyli, kun ei sydän kestänytkään nukutusta hammaskiven poistossa. Tämähän nyt oli jo sillai tiedossa mahdollisuutena vaikka Lilolle oltiinki tehty anestesia suunnitelma sydän tutkimuksen yhteydessä aikaisemmin. Ja vaikka olin elvytys toimenpiteet kieltäny, oli meidän ihana ell Anni siltikin koittanut parhaansa. Tässä tapauksessa Liloa ei lähetetty ruumiin avaukseen Ruokavirastolle vaan suoraan tuhkattavaksi, että pääsisi pian takaisin kotiin. Selkeä syy menehtymiseen, kun oli se sydän. Lilolla oli sydän ultrassa alle vuosi aikaisemmin todettu sydämen laajentumasairaus. 

 

Noh, valopilkkua toi kaikkien elämään sitten 1.4.2023 syntynyt poitsu Merry, joka meille muutti sitten kesällä. Pieni energia nakki toi enemmän kuin tarpeeksi liikettä joukkoon. Chocobolla vaan asia otti enemmän kuin koville ja asiaa ei auttanut ennenkuin muutettiin uuteen asuntoon = Uusi reviiri. Ja sitten alkoi yhteiselo sujumaan paremmin Chocobolla ja Merryllä <3

 

 

Kesän aikaan kumminkin Zazu alkoi oirehtimaan suusta ja sitten kasvoi perna...Lisää suuongelmia ja nyt ollaan siinä pisteessä, että pernaa ei voi leikata pois, ennekuin suu ongelmat ollaan saatu hoitoon. Lisäksi Zazulla on ollut sarveiskalvon tulehdus ja paha flunssa….Lekuri kierre on siis ollut aika melkoinen ja voin kertoo et oon näätä äitinä ollu aika loppu. Nyt tammikuussa toivon Zazun pääsevän kasvattajan hoteisiin, et saan ite hengähtää ja et saan vähän uutta näkökulmaa asioihin. Toivon kumminkin koko sydämestäni et Zazu sais olla ja elää. Jos se ei onnistu miun kanssa, niin sitten luovutan, Zazun parasta ajatellen <3

 

 

No mitäs, itelläni on ollut kanssa aikamoinen lekuri kierre. Kivut ovat lisääntyneet jaloissa ja kävely on aika ajoin melkosta tuskaa. Lisäksi tuli uusia päänsärky oireita joita vaadin tutkittavan tarkemmin. Siitä seurasi yhden lääkkeen vaihdos neurologin päätöksellä ja yhteensä 7viikon sairasloma. Ei kiva….Onneksi sentään oli koko ajan sama Tk lekuri, joka asiaa hoiti. Seuranta ja kaikki muukin tapahtui etävastaanotoilla puhelimitse tai tietokoneen välityksellä. Ainoo vaan et tää lääkevaihdos autto kyllä migreeneihin ja jatkuvaan pääkipuun mut ei CRPS:ään. Eli jaloissa helvetilliset kivut vaan lisääntyi.

2023 huhtikuun reumapolin hommista kirjotan kyl tekstin erikseen mut se se oli kyllä semmosta perseilyä, että oksat pois. Mutta miun oma reumalekuri tosiaan hoksas et miun vasenta nilkkaa ei oo tutkittu kunnolla lähes 5 vuoteen….Siitähän sitten seuras kunnon kuvaukset magneettia myöten. Ja mitä paljastui...MASSIIVISEMPI NIVELRIKKO KUIN OIKEASSA NILKASSA. Seurana lekurin ihmettely -En kyllä ymmärrä miten kävelet noinkaan hyvin saati ollenkaan-

No, hitto, en ymmärrä minäkään. Vasen nilkkani on siis niin pahasti vaurioitunut et miun Ei missään nimessä pitäs kävellä vissiin ollenkaan ilman keppiä, saatika olla edes ”työkykyinen”. Ihan kiva...Aina oon luullu et miulla on huono kivun sieto kyky mut nyt se onki melkosta priimaa, koska muuten en kävelis. -Läpi mennään vaikka siitä harmaasta kivestä” ja oonhan mie lääketieteen ihmelapsi ollu koko ikäni.

Kumminkin, sain sit lähetteen ortopedille joka oli kyl aivan huippu! Heidi Haapasalo otti miut tampereella vastaan ja samaa ihmetteli et -miten hitossa pystyt kävelee noinkin hyvin-? Seuraavaks se sitten haukku miun reumalekurin, kun kerroin et se on kyllä pessy kätensä koko nilkka hommasta. Ei ymmärtäny yhtään et miks...Rehellisesti en ymmärrä minäkään….Joka tapauksessa tää ortopedi päätti et kokeillaan sitä alanilkka nivel kortisoni pistosta, JOS se auttas. Seuraava askel siitä oli fysioterapeutilta pyytää nilkkatuki joka blokkaisi vasemmasta nilkasta sivuttais liikkeen. Jos se toimis, ei tarvittaisi leikkausta. Sanomattakin selvää ettei kumpikaan toiminu. Kortisoni pistos puudutteella auttoi 3päivää ja kipu räjähti silmille. Tukea kokeilin ja kokeilin kunnes luovutin ja totesin sen aiheuttavan enemmän kipua. 2Kk ja Heidi ortopedi soitti miulle takaisin ja totesi et laittaa lähetteen jäykistysleikkaukseen! 10 vuotta tätä piti anella ja nyt se sit vihdoin tapahtu! 10 vuotta….-Ei jäykistetä ku se liikkuu nii hyvin-, -Ei jäykistetä kun sitäjaTätäJaTota….Ihan sama mut, kun siihen sattuu!!!!!! Aivan sama mulle liikkuuko se hyvin vai huonosti...Huonoina päivinä ei liiku juuri ollenkaa ja, jos liikkuu, kivut ovat helvetilliset. Nyt sitten löytyi se lekuri joka sen lähetteen kirjoitti!

Muutama mutkahan tässä vielä tietenkin on….Ja sitä pääsi TAAS uus ortopedi ihmettelee….Miksei mua ole laitettu kipupolille jo 2 vuotta sitten ja miksei miun CRPS:ää ole luokiteltu?!?! Helvetin hyviä kysymyksiä. Jäykistys/luudutus leikkausta, kun ei miulle tehdä ennen kuin kipulääkitys on kunnossa.

Sillon kun mursin oikean nilkkani ja siihen tuli metallilevy ja ruuvit (kts. Trimalleolaari murtuma- kirjoitukset). Kehittyi siihen CRPS eli krooninen kipuoireyhtymä. Nyt suurin kynnys jäykistys/luudutus leikkaukselle vasempaan nilkkaan on se pelko et siihen kehittyisi sama. Olen jo kokeillut kaikki markkinoilla olevat tulehduskipulääkkeet ja yksikään Ei auta. Panadolia vedän 1G ja 665mg ja se on siinä ja siinä onko hyötyä...Ja tähän ku lasketaan viel päänsäryt ja muut nii voin kertoo ettei oo ihan helppoo. Bonuksena tietenki et oon lukenu kaikkien kipulekurien nykysin ajavan kaikkien lääkitykset alas, ei helpota asiaa yhtään! Mut auta varjele sitä kipulekuria, jos alkaa miulle mutisee et ajaa kaikki alas nii en vastaa seurauksista. En mie helvetti turhaan noitakaan lääkkeitä syö ja voin kertoo etten kävelis sitäkää vähää, jos nuo poistetaan. Saatika mitä ois migreenit sitte. Oishan se kiva, jos vaikka noi miun kivet ja yrtit auttais mut ei ne vaan auta. Se nyt on jo tiedossa et oon sinnikäs mut rajansa kaikella.

Mutta oottelen kipulekurille pääsyä mahd.pian, koska kiireellisyys luokka on nyt leikkauksen suhteen 1:nen, koska vaarana liikkumiskyvyn menetys. Ja ihana jalkaortopedi on sentään miun tyttöfretin nykyinen omistaja et kyllä tuo fretti piiri omistaan huolen pitää <3

Ja mitä muuta, no me päästiin nääpyjen kans alue uutisiin ja sit koko maan uutisiin! Lisäksi meistä tehtiin aivan upea verkko artikkeli https://yle.fi/a/74-20058560, löydät sen myös hakusanoilla fretti ja tietty miun nimellä Siru-Mari, josta löydät mutkin meidän jutut. Kiitos kaikesta kaikille! <3<3<3

Kun tulee eteen Ylen sivuilta otsikko "Pienpedolle,rakkaudella"

Olet oikeilla jäljillä <3

Toivottavasti saadaan lisää lukijoita ja muutenkin seuraajia <3

Aivan Ihanan Maagista Uutta Vuotta 2024 kaikille ketkä tätä eksyy lukee! Muistakaa et Jokainen Meistä On Arvokas Omalla Tavallaan <3<3<3

 

 

Nääpyt lasten -ja nuorten asialla!

Lasten -ja nuorten puhelinpalvelu, chat ja kirjepalvelu ovat auki vuoden jokaisena päivänä ja hassun hauskat Siriuksen_nääpylit alkoivat hommaa mainostamaan tätä vielä hauskalla kuva sarjalla. Kuvien lopussa linkki sivulle, josta saa enemmän tietoa <3 Mutta numero tosiaan on 116 111 <3

 

 

 

 

 

 

 https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/

 

 

 

 

Saman kuva sarjan löydät myös allekirjottaneen face ja insta profiileista ja tietenkin nääpyjen omalta tililtä instassa #siriuksen_naapylit 

Maagista Joulun aikaa kaikille!

Lekuri käyntejä -Zazu

 

Eihän tää marras-joulukuun vaihde kovin terveesti oo menny, kun ensin sattui tapaturma Zazulle. 28.11. kun Zazulle joutui laittamaan korviin ainetta ruutalla (eli annosruisku), oli sen rimpuilu todennäköisesti aiheuttanut sen, että tämä ruutta osui silmään. Keskiviikkona Zazu piti vasenta silmää ummessa ja aloin huuhtelemaan silmää suolavedellä. Lisäksi aloitin kipulääkityksen. Kävin myös Huiskuhäntä klinikalla konsultoimassa eläinlääkäriä tästä. Sain ohjeeksi jatkaa huuhtelua ja sai antaa kipulääkettä.

Samaisena iltana hampaita putsatessa Zazu hätkähti vasemmalta puolelta ihan tosissaan, joka tottakai johti siihen et oli kurkattava suuhun. Vasemmalla puolella taka nelosessa oli ihan ienrajassa/kitalaessa pieni patti ja se oli aivan punainen. Muuta kun en sitten keksiny niin sipasin sinne hexageeliä. Tällöin ajattelin, että sillä olisi yhteys kipeään ummessa olevaan vasempaan silmään...Noh, torstaina kävin jälleen konsultoimassa eläinlääkäriä ja se mitä tein, päätettiin jatkaa, koska silmä ei tässä vaiheessa rähminyt eikä punoittanut. Kipulääke kumminkin vaihdettiin Metacamista Loxicom valmisteeseen.

Zazun yleiskunto oli muuten hyvä.

Viikonloppunahan silmä sitten paheni ja sunnuntaina silmä oli harmaa ja siinä näkyi alapuolella pupillissa valkoinen läntti. Maanantai aamuna soitin heti aamusta Huiskuhäntään ja saatiin aika iltapäivälle. Zazun silmässä oli sarveiskalvo vamma eli hampaalla ei ollut mitään tekemistä asian kanssa vaan todennäköisempää oli, että siihen oli osunu se ruutta, mitä olin epäillytkin. 

 

 

Antibiootti tippoja siis silmään 4 kertaa päivässä ja kipulääke sai jatkua. Lisäksi ihanat ohjeet tarkkailla silmän valkoista länttiä ettei se ”romahda” ja näin ollen silmä puhkeaisi...Very nice. Noh, pikkusen poikkesin ohjeesta ja annoin tipan silmään useammin kuin 4 kertaa päivässä. Räätälöin päivärytmin niin ettei silmä olisi 6tuntia pisempään ilman tippaa. Tässä tapauksessa 6tuntia käsitti kuntouttavassa käymisen. Ja tästä voi päätellä et pahemmin en nukkunu. Tipan sain aika hyvin laitettua silmään lohitahnalla palkittuna.

Tähän tipparumbaan, kun sitten laski mukaan nuoren Merryn, joka tarvitsi huomioo ja ulkoilua ja leikkiä, olin aika epätoivonen ja itkunen loppu viikkoon mennessä.

Lisäksi Zazun vointi oli alkanut huononemaan taas ja oli epäilys ettei kipulääke auttanut. Olin jo alkanut sekoittamaan lohitahnan/keltuaisen veteen ja lisäsin siihen ihan varuiksi Nutrisal jauhetta. 

 

Lauantai 9.12. saapui ja olin heti aamusta touhottamassa Zazun ympärillä. Zazu oli aivan tulikuuma ja hengitti tosi nopeasti. Silti nestetasapaino oli ok, ja keltuainen maistui palkinnoksi, kun silmä tipan annoin. Koitin saada Zazua viilenemään mutta tämähän nyt johti vain tärinään ja päätin et en todellakaan oota maanantaihin mitään silmä kontrollia vaan Zazu on saatava lekuriin HETI.

Huiskuhäntä onneksi oli lauantaisin avoinna ja sinne jyrättiin klo 14 vaikka silloin olisi ollut sulkemisaika. Meidät kuitenkin otettiin vastaan ja Zazu pääsi tutkimuksiin. Sydän löi miten pitikin mutta hengitystiheys oli vieläkin aika korkea. Lisäksi ihan kädellä kokeiltaessa oli selvää et Zazu kävi todella kuumana. Oli ajatuksena kokeilla kuumemittaria pyllyyn, mutta sen verran Zazu pisti vastaan, että siinä olisi ennemmin käyny huonommin ja näin ollen lämpöä ei mitattu. Oli kumminkin selvää, että kuumetta Zazulla oli. Se että olin koittanut sitä viilentää, oli johtanut tärinään, koska sitä kuumetta. Näin ollen kropan viilennyskonstit sai nyt heittää roskakoriin. Zazusta päätettiin ottaa keuhkokuvat, keuhkokuumeen varalta. Tässä vaiheessa Zazu vielä oli yllättävän yhteistyö haluinen ja saatiin hyvät selkeät kuvat. Vasemmassa keuhkossa näkyi pieni varjostuma ja sain vähän hengähtää et tämä ei ollut kuolemaksi. Oli kuulema nähnyt monia kissoja jotka olivat tässä vaiheessa jo paljon huonommassa jamassa.

 

 

Tämän jälkeen palattiin huoneeseen ja aateltiin kokeilla verikokeen ottoa kaulasta. Karvat sai kaulasta ajella ja kokeilla missä suoni menee mut sitten loppui Zazulta yhteistyö kyky. Ja koska rauhotusta verikokeen ottoa varten ei voinu yleiskunnon vuoksi ajatellakaan, annettiin Zazun olla. Ei ollut kannattavaa ottaa sitä riskiä, et neula löytyy jostain aivan muualta kuin kaulasuonesta. Zazu kun nyt sattuu olemaan sen verran iso kaveri et ei sitä ihan niin vaan niitata hoito pöytään kiinni. Lisäksi Zazu alkoi ressaantua, minkä huomasi hilseilynä ja levottomasta olemuksesta. Jäljellä oli kumminkin vielä silmä tarkastus. Nopsaan väritesti silmään ja onneksi sinne, jo pienentyneeseen valkoiseen ”länttiin” ei jäänyt väriä. Silmätipat ja niiden ahkera laitto, oli siis auttanut <3.

Tämän jälkeen alkoikin Zazu olla jo aika loppu ja lohitahnakin lakkasi kiinnostamasta. Meidät päätettiin päästään kotia lepäämään.

Hengitystieinfektioon määrättiin Kesium antibiootti suun kautta aamuin illoin ja vielä kerran vaihdettiin kipulääke. Tällä erää tulehduskipulääkkeeksi tuli Meloxidyl 1,5mg/ml ja se on nyt selkeästi toiminu. Lisäksi määrättiin lepoa sekä omistajalle, että Zazulle tietenkin. Se sai nyt ihan luvan kanssa nukkua vilttien alla niin paljon kuin halusi. Lisäksi silmätippojen laittoa jatkettiin vielä viikolla mutta saa laittaa harvemmin et omistaja ei ressaannu hengiltä :D

 

 

Tänään kun teksti julkaistaan, voin ilokseni kertoa Zazun voinnin kohentuneen merkittävästi. Lauantaina tosiaan laitoin Zazun nukkumaan nääpy huoneeseen ettei tarvitsisi sitten sohvan alta kaivella. Eristäytyneenä se nyt ei varsinaisesti ollut, kun vahtasin olkkarista porttia et Merry ja Chocobo pääs kulkemaan vapaasti. Oli Zazu kyllä niin kipeäkin, et eipä se kamalasti jaksanu liikkua.

Lääkkeet otti kiltisti ja nukkui. Maanantaina alkoi ruoka maistua ihan antaumuksella ja namit lääkkeiden annon aikana vaihtu kana-kalkkuna mössöön pienissä annoksissa ja aika liemenä. Hyvin maistui! Eilen aamulla Zazu jo oli portilla odottamassa tuima ilme naamalla, et nyt haluaa huoneesta muuallekin. Ja miehän päästin ja sai nukkua sohvan alla taas olkkarissa. Illalla terveyden tilan ties jo kohentuneen lähes normaaliksi, kun hyvän yön toivotusten jälkeen Zazu paukutti jo huoneen ovea :D Häkki heilahti, eli Merry sai nukkuma kaverinsa takaisin <3

 

                              Zazu tänä iltana kerjäämässä nameja <3
 

Näillä mennään! xoxo

Zazu ja pari muuta juttuu

Heipä hei!

Vitsi miten hienosti meidän uutisjuttu ja verkkoartikkeli sai huomiota! Ihan mieleitöntä :) Töissä tulee vielki asiakkaat välillä kysäsee et olinko se minä telkkarissa hassujen eläimien kanssa. Poikien insta tilille on tullut kivasti uusia seuraajia, ja toivottavasti sitä kautta löytäisi ihmiset tännekin.

Mutta asiaan, Uutisjuttujen jälkeen sai käsivarsikin vihdoin päivitystä ja siihen siis lisättiin Lilo nääpylin 1 tassu ja nimi. Riimuilla, kuten muutkin. Lisäksi saatiin vihdoin ultrattua Zazu nääpylin massu. Harmi vaan ettei verta saatu mut se nyt ei haitannu, ku mahassa ei mikään muu ollu omituista kuin iso perna. Freteillä perna voi suurentua mm. tulehdusten vuoksi. Zazulla on ollut suun kanssa ongelmia kesästä saakka ja yksi hammaskiven poistokin jo takana. Samalla reissulla irrotettiin myös yks vaurioitunut hammas. Meillä on pitkään ollut käytäntö et nääpyjen hampaat harjataan, mutta Zazun kohdalla tää ei onnistu. Mut ei se mitään, kun on olemassa eläimille hampaiden puhdistus geelejä ja tämmöistä käytetään Zazulla. Nää meidän hampaiden puhdistus touhut on tulossa videoina poikien instaan et sinne seurailee!

 

                                      Tassu lisäys ja Lilon nimi<3
 

Lausunnot Zazusta: 

                             Nämä on julkaistu myös poikien insta tilillä!
 

 

 

Jooh, ja lisäks meidän porukkaa on vaivannut sitkeä korva ongelma, korvapunkit. Onneksi lääke on kerta luontoinen niskaan laitettava Stronghold. Uusitaan tarvittaessa kuukauden välein ja tähän aikaan mahtuu paljon Paljon pyykkäämistä, pakastamista ja korvahuuhteen käyttöä. Lisäksi on havaittu huomattavaa hermojen menettämistä, kun on ollu pakko kysyä, onko muiden lemmikeillä keiden kanssa on tullu oltua tekemisissä. Ja tässähän ei sitten mielestäni ole mitään ihmeellistä, huolehtimisen piikkiin tämän laitoin. On itse kunkin lemmikin omistajan hyvä sinne korvaan vilkasta ihan säännöllisin väli ajoin.

Ja kyllä, jopa korvapunkki voi olla ”oireeton”. Siinä missä Zazu raapii korviaan aivan huolella, ei Chocobo reagoi oikeastaan mitenkään. Erite ei myöskään ole ihan samanmoista helvettiä, kun mitä oon kissoilla nähny. Freteillä esimekiksi korvan pinnalta ei heti ongelmaa havaita. Zazunkin korvan ”vieraat” löydettiin, kun Zazu oli nukutuksesta nii tilt, että korvaan sai aivan rauhassa loopilla katsoa. Ei se muuten ois onnistunu :D

Mut näillä mennään ja toivottavasti niistä nyt päästäs vihdoin ja viimein eroon. Muuten kun karvalapset voi vallan mainiosti <3 Ja tosiaan nääpyleistä esittelyt etc. löytyy poikien instasta, että sinne seurailee tätä kolmikkoo tarkemnmi ;) → siriuksen_naapylit 

Ja mitä miulle kuuluu tän kaiken keskellä? Noh, kivut ainaki on pahentunut ja on kyllä ollu semmosta säätämistä ettei mitään rajaa. Ollaan muutettu syksyllä, lääkkeet meni vaihtoon, kun migreeni alkoi oireilla uudella jännällä päänsäryllä ja odotan jalka leikkaukseen pääsyä.

Käväsin reuma lekurilla keväällä ja selvis et miun vasenta nilkkaa ei olla muistettu kunnolla tutkia viimesen 5vuoden aikana! Kiireellä perus röntgenii ja magneettikuviin...Tulos: Massiivinen nivelrikko. Lekuri vielä mainitsi ettei oikein ymmärrä miten tällä jalalla edes pystyn kävelee. Kiva.

Seuraavaksi lähete lähti ortopedille jonne kohtuu nopsaan tulikin aika. Monenmoisia ortopedeja oon elämäni aikana tavannu, mut tää oli kyllä parhaimmasta päästä. Heidi Haapasalo otti miut tampereella pihlajalinnas vastaan ja oli kyllä aidosti aika hämmentynyt miun tilanteesta. Ihmetteli kans miten kävelen niinki hyvin vaikka rustopinnoista ei oo vasemmas nilkas tietookaan. Samalla kummastui tosissaan miksei miun reumalekuri suostu pistää kortisonia. Hoidetaanhan sillä kuulema nivelrikkojakin. Lisäks ilme parani, kun kerroin etten saa alanilkkanivel piikkiä missään muuallakaan, kun kukaan ei osaa.

(Tai väittää, et se on jalkapöydäs mut tästä kerron toisessa jutussa :D )

Noh, tämäpä sanoi pistävänsä ja pisti. Ihan vaan et kokeillaan onko siitä mitään hyötyä. Toiseks miun piti hakee uudenlainen tuki testiin, joka rajotti nilkan sivuttaisliikkeen pois. Lisäksi tämä Haapasalo kertoi käyvänsä leikkaamassa jämsässä joten, jos oisin piikkiä vailla nilkkaan, voisin heti soittaa vaan polille ja ilmoittaa et tarviin moisen. ”Kerta sieltä ei niitä pistotaitosia löydy :D Olin vähän et WTF mut eihän siinä, käy miulle!

Mut noh, kortisoni auttoi huimat 3päivää jonka jälkeen kipu palasi. Lisäksi nilkkatuki jonka lainasin, pahensi kipuja vaan entisestään. Haapasalo soitti, kun 2kk käynnistä oli kulunut ja olikin jo tietoinen et sekä kortisoni piikki ja nilkkatuki testi, olivat epäonnistuneet. Sain 10 vuoden ruikutuksen jälkeen VIHDOIN lähetteen vasemman nilkan jäykistysleikkaukseen!!!! Tottakai siihen liittyy riskejä ja jopa CRPS voi siihen tulla, mut murehditaan sitä sitten. Saan joka tapauksessa ylimääräisen ja turhan sivuttaisliikkeen pois kipuilemasta. Toivottavasti <3 Lisäksi on selvää et miut on leikattava joko jyväskylässä tai tampereella, koska jämsässä ei ole päivystävää anestesia lekuria fiksaamassa kipu lääkitystä, jos tarve vaatii. Lisäksi joudun kuulema olemaan leikkauksen jälkeen n. viikon sairaalassa. Leikkauksen jälkeinen kipsihoito puolestaan kestää 6-8vk.

Kamalasti siis on järjestelemistä. Kivut vaan pahenee ja reuma ortopedin konsultointi keikka on vasta 19.12. Jää nähtäväks kuinka paljon on kepin kans liikuttava…Onneks voidaan Zazun kans leikkiä hyvillä mielin sisällä, kun Zazulla ei oo massukarvoja eikä miulla jalka pelitä <3

 

 

Päivitetty blogi, uusia tuulia ja uutta juttuu :D

 Hei kaikki vanhat ja uudet lukijat!

Blogi on nyt ollu sen verran tarpeeksi pitkään poissa pelistä et raikastettiin ilme ihan kokonaan! Muutenkin on kaikkee uutta uutisjuttujen jne. myötä niin tehdäänpä tästä ihan sellane esittely sydeemi kaikkien muiden esittelyjen lomassa :D

Ensinnäkin blogin kirjoittaja eli mie Kristalli Sirius, tuttavallisemmin Siru-Mari Ikonen. Kaikkein tuttavallisimmin Sirius.

Olen lastenreumaa ja kaikkea muuta sairastava nuoriwanha nainen Jämsänkoskelta ja ikää 36wee (ettei tartte ihmetellä). Koen olevani itseoppinut kokemusasiantuntija niin sairauksien kuin vanhempieni alkoholismin kautta. Lisäksi aloitin fretti harrastuksen vuonna 2018, joka nyttemmin monen rankan kokemuksen kautta muuttunut paljonkin! Haluan ennemmin jakaa tietoa kaikille sitä haluaville näistä ihanan kamalista "hammastelijoista", jotka sulattaa kyl sydämet <3

 

Historiaa tjn...

Kun olin hankkimassa ensimmäistä frettiäni, joku minua mustamaalasi etten osaa pitää eläimistäni huolta (oli ollut ja olemassa silloin koiria, jyrsijöitä ja sittemmin kissoja.) Miulle ei KUULEMA missään nimessä pitäisi kenenkään frettipentua lähtee myymään saatika luovuttamaan. Noh, tämä väittämähän kumottiin alta aikayksikön, ja kaikkien negatiivisten mielipiteiden jälkeen miusta tuli fretin omistaja. En ole katunut sitä päivääkään ja mustamaalaajia se varmasti nakersi ja paljon. Nyt voisin kuvitella asian nakertavan vielä enemmän....

Olen monien frettikasvattajien silmissä sittemmin ansainnut täyden luotettavuuden. Olen listattuna frettiliiton sivulla, et luokseni voi tulla tutustumaan näihin vallattomiin veijareihin. Suosituksillani on paino arvoa ja tiedän miten tärkeää tutustuminen ennalta lajiin on, kun itsekin pääsin silloin ennalta näihin tutustumaan.

Jämsän Musti ja Mirri-liikkeessä ollaan pidetty (ainakin) kerran vuodessa fretti päivää, jolloin olen katraani kanssa paikalla ja meihin saa tulla tutustuu. Olen saanut suosituksia, ja luokseni ollaan tultu hyvinkin monen sadan kilometrin päästä pelkälle tutustumiskäynnille! Ja nyt syksyn aikana tuli vihdoin tilaisuus  alkaa ns.fretti lähettilääksi ja jakaa tietoa aivan todella ja herättää kiinnostusta fretteihin. 10.11.2023 oli siis miun ja 3:men poika frettini debyytti alueuutisissa! Kiitos Ylen toimittajan Outi Parikan, joka meistä halusi lähteä jutun tekemään <3 

Toimittaja oli myös mukana Finnish Ferret Festival 2023 tapahtumassa 28.10 jossa pääsi haastatteluun tampereen seudulla toimiva kasvattaja ja Frettiliiton puheenjohtaja. Samalla kävi kenties ilmi, miten tiivistä porukkaa me ollaan, kun omien frettieni kasvattajia oli paikalla ja ystäviä joita olen tämän ihanan harrastuksen myötä saanut <3

Kuten blogini muista kirjoituksista käykin ilmi, ei tämä kamalan kivutonta ole ollut ja surujakin on mukaan mahtunut, mutta kuka fretti ikuna elämääni tuleekin, pidän siitä huolta viimeiseen saakka ja sen tietää kaikki. <3<3<3

Laumassa on tällä hetkellä:

 

Chocobo 3wee ja 6kk, Angora eli pitkäkarva fretti, pk

 

Zazu 1wee 5kk, lyhyt karva, lk

 

Going Merry 7kk, puoli pitkä karva, ppk

 

Ja heistä saat lisätietoa pikkuisen tästä blogista ja tarkemmin seuraamalla poikien insta tiliä siriuksen_nääpylit  (-Merrystä on tulossa tämän jälkeen ihan oma kappaleensa ;) )

Kun ensimmäinen fretti Nuka tuli taloon, oli jo jotenkin selvää et esitellähän tätä piti, ja vähitellen olen aikalailla mieltynyt olemaan mm. "fretti-täti" ja ei haittaa yhtään olla tietoa jakava "fretti lähettiläs" :)

 

Ennen tätä ja tietenkin verkko artikkelin perusteella käynee selväksi, että  frettini eivät elä vain kuvissa vaan myös ihollani. Kun elämäni ensimmäinen frettini Nuka kuoli, oli selvää et haluan tassut iholleni!  Harmi vain, että idea tuli viiveellä mutta onneksi kasvattajan ja Nuka-fretin veljen avulla, tämäkin saatiin "korjattua". !!!!-Tästä lisää aiemmassa blogi-kirjoituksessa- !!!!!!!!!!!!

Ja mikä sen ihanampaa, kun on tatuoija joka mielissään otti tatuoitavakseen frettien vesiväriprinttejä joten jäljet kädessäni ovat Aitoja, suoraan freteiltä itseltään <3 Sen parempaa muistoa, en valokuvien lisäksi voisi kuvitella. Ja kyllä,= vasen käteni on jatkossa pyhitetty näiden pikku petojen tassuille, jotka sydämeeni suvaitsevat persoonillaan saapua <3

Lilo nääpylin toinen tassun jälki ja nimi, pääsivät iholleni vasta 15.11.2023. Ei siis ehtinyt ihan verkko artikkeliin mutta ovat sitäkin rakkaammat ja ihanaa, että pääsen tämän jakamaan kaikkien vanhojen ja uusien lukijoiden kanssa <3 Lilo poistui joukostamme 3.4.2023, kun sydän ei kestänytkään anestesiaa hammaskiven poiston yhteydessä. Sillä Zazun kaveriksi sitten kesällä kotiutui Merry. Lilo oli Chocolle jo toinen äkillisesti kuollut kaveri ja se otettiin aika raskaasti. Mutta kukapa ei olisi ottanut, kun katsoo millainen vauhti nääpy Lilo oli <3

 

Tämän blogin kirjoitukset eivät välttämättä Aina tule koskemaan frettejäni mutta reaali ajassa pääset heitä seuraamaan viikottain instassa tilillä #siriuksen_nääpylit

Omistajaa itse voit seurata instassa tilillä  #siriussirumari ja facessa pyytämällä kutsun tilille Sirius Siru-Mari

Myös tietty tää blogi kristalli-sirius.blogspot.com kannattaa laittaa muistiin <3

Miusta ja nääpyistä löydät uutis pätkän täältä kohdasta 2;40

https://areena.yle.fi/1-63841161

 

ja verkko artikkeli löytyy:

https://yle.fi/a/74-20058560 

 

Tervetuloa kaikille <3

Heihei vuosi 2022

 Hei kaikille!

Paha masennus vei sitten mennessään ja en ole löytänyt itsestäni kirjoittajaa mutta nyt on aika listata tätä vuotta...

Viimeisin kirjoitus oli näemmä toukokuulta. Chocobolle oli tehty sydänultra ja todettu kammio laajentumat ilman syytä ja lisäksi Eosinofilinen gastroenteriitti eli ruuansulatuskanavan allergisperäinen autoimmuunisairaus. NOh, hyvin ollaan sen kans pärjätty. Sydänlääkitys tulee jatkumaan mut onneks pahoinvoinnit on vähentynyt eli ei lääkettä siihen. Maitohappobakteeria silloin tällöin ruokaan ja sisäelinten syöttäminen pidetään minimissä. Luullista lihaakin saisi antaa mut sen sijaan tarjolla on raksuja ja pestään hampaita joka ilta. Freteille on sopivia sekä kissan, että koiran hammastahnat. Kivaahan se ei Chocon mielestä ole mut kelpaapahan lohitahnaan sekotetut iltalääkkeet sen jälkeen :)

Nyt joulukuussa Chocobolle jouduttiin tosin antaa antibioottikuuri hengitystieinfektion vuoksi. Yskiminen todella pelästytti mut ihan kasvattajan kanssa todettiin ettei se ole sydämmestä johtuvaa. Antibioottikuuri loppui eilen ja ensi viikolle Chocolle on varattu joka tapauksessa kontrolli käynti Huiskuhäntään et varmistetaan kaiken olevan ok. 

 

 Ylemmässä kuvassa Lilo vuosi sitten <3

Alemmassa Lilo tänä päivänä<3

Lilo se on vähän ottanut harmaata väriä jo itteensä vaikka yleensäkin talviturkki on vähän kesää vaaleampi. Ihanan pehmeä 4wee pörrö pallonen voi oikein hyvin. Patteja on ilmestynyt tänä vuonna 6kpl mut osa muuntautunut luomiksi eli hyvänlaatuisiksi ihokasvaimiksi kuten freteillä mainitaan. Osa taas erilaisia mut ei niistä onneksi ole riesaa ollut, ja niitä ei tulla leikkelemään pois missään vaiheessa. <- tämä on kasvattajan kanssakin jo sovittu. Lilohan kävi myös sydänultrassa aikaisemmin tänä vuonna, kun Huiskuhännän ell sitä suositteli ihan sukurasitteen vuoksi. Paljastui alkava sairaus eli sydäntä laajentava eli dilatoiva kardiomyopatia. Nyt siihen lääke tosi pienellä annoksella ja hyvin pärjätään. Lisäksi Lilolle tehtiin valmiiksi anestesia (nukutus) suunnitelma ihan siltä varalta, jos joudutaan jotain operoimaan. 

Tästä pelkkä ajatuskin hirvittää, kun kasvattaja miulle soitteli 

Vieläkin parhaimmillaan on kuin pieni pentu ku alkaa sotatanssien riekkuu :D On siitä vaan tullu tosi rakas <3 Lilolla oli aika pahasti hammaskivee mut sekin on nyt tosi hyvin lieventyny, kun aloitettiin hampaiden harjaus. Lilo on tässä hommassa vähän helpompi kuin Chocobo :D

 Suru Nukasta tuli esiin todella vahvasti, kun 29.8.22 kasvattajalta tuli kyselyä voisiko näiden sisarrukselle Pikille lainata hesan klinikalle Lilolle tehtyä anestesia suunnitelmaa. Harmi ettei siitä ennättänyt olla apua, kun Pikin sydän vaan pysähtyi jo ennen operaatiota. Oli siis epäily suolitukoksesta. Pikin sydän vaan ei kestänyt. Se miksi tämän mainitsen, on se, että Piki lainasi tassun jälkensä Nukan muistotatuointiin. Siksi tämä myös kosketti minua todella suuresti ja ensi vuonna tassumuistoon tatuoidaan myös pienellä Pikin nimi riimuilla <3

 Näistä sitten iloisempaan perheenlisäys uutiseen! Kasvattaja ilmoitti keväällä et kotia vailla olisi mahdollisesti sijoitukseen tulossa uros tai naaras. Kysymys miulle kuului kumman ottasin mielummin...No uros tietenkin! Näin ollen 20.7.2022 lähdin junalla kohti riihimäkeä, jonne kasvattaja toisi pienen urospuolisen fretti pennun Xavierin.

Tämmöinen pieni sinisilmäinen nallekarhu tuli meille ruotsista saakka ja hän sai kutsumanimekseen Zazu. Se kuulema sopi tosi hyvin, koska hän oli höyhenen kevyt pikkuisena<3 Enää Zazu ei ole todellakaan pieni eikä höyhenen kevyt! Zazu on syntynyt 17.5.22 eli on nyt yli puolivuotias ja lähes kolmekiloinen jässikkä :D

Zazu vallattoman pienen kuorensa alla vähä maisteli tai pussaili. Nykyisemmin onneks vaan pussailee ja omaa valtavan määrän hauskoja nukkuma asentoja. Kiltti mutta virtaa piisaa välillä enemmän ku laki sallii :D En tiedä mikä siinä oli mut ,kun olin tätä pikkuista lähössä hakemaan tunsin kamalaa morkkista jo menehtynyttä Nukaa kohtaan...Kerroin tämän myös kasvattajalle ja tiedostin jo itsekin kuinka tyhmää niin on tuntea.Tämä pieni karvapallo oli kyllä parasta meille Lilon saapumisen jälkeen! Kasvatamme tästä kunnon nuoren miehen joka lähtee sitten ensi keväänä tapaamaan morsianta ja odotetaan pikku Zazuja :) Ainakin uroksen kohdalta, jos luonteet periytyy niin sopii kyl alottelijallekin ;) Myöskin tästä sai ihanan kaverin metsäpoluille. Tämä utelias nuorimies kulkee hienosti valjaissa ja pysyy suurimman osan ajasta ihan polulla.

Chocobolla tosin kesti aika pitkään tää uus kaveri hyväksyy. Onneks Lilo otti Zazun suojiinsa vähän nopeammin. 31.8.22 on seuraava kuva, Chocobo hyväksyy Zazun <3

Koko poppoon sain ikuistettua yhteiskuvaan 28.9.22

Hyvin on joukkio hitsautunut yhteen <3 Zazu on myös päässy maistamaan kuuluisuutta Chocobon ja Lilon kanssa, kun oltii syksyllä jämsän Musti ja Mirri myymälässä. Siitä sain ajatuksen tehdä pojille oman insta sivun! Poikien instan löydät nimellä Siriuksen nääpylit = siriuksen_naapylit

Mitäpä miulle itselle, noh...crps on riesana enemmän kuin koskaan ja lääkemääriä on nostettu. Sairastin myös koronan ja se puhkas reuman todella ärhäkäksi enkä ole saanut vielä tulehtuneisiin nivellin hoitoa. Uusia tuttavuuksiakin on tullut fysiatrilla käynnin lisäksi. Eräs erittäin valveutunut fysioterapeutti keksi ehdottaa miulle Psykofyysistä fysioterapiaa. Kannattaa googlettaa mut miulle pähkinän kuoressa hoitaa kehoa ja mieltä e= opettaa miulle kivunhallinta taitoja. 

Lisäksi aloitin työväenopiston kurssi Taijin. Se kyllä varmaan jää nyt pois, koska äärimmäisen hankalaa sumplia se maanantai iltaisin.  ja kuntouttavassa kestän kipujen vuoksi vaan joka toinen päivä.  Pakko olla lepopäivä välissä. Onneksi kumminkin työsopparia kuntouttavassa jatkettiin vuodella ja työkkäri pysyy lekurilausuntojen avulla poissa kimpusta :) Lisäksi käyn uimassa ainakin kerran viikossa mikä on miun nivelille parasta ikinä! Aina ollut :)

Kuntouttavassa merkittävin muutos oli siinä et olen nykyisin siirtynyt aamuvuoroon mut ei se haittaa muutakun siltä osin, et tietyt vakkariasiakkaat on ihmetellly mihin oon kadonnu. Pääasia on et saan jatkaa ja voinnistani ollaan tietoisia. Vaikkakin olen kohdannut paskan jauhantaa ja kuulin jopa etten muka ole töissä ollenkaan! Eikai mua nyt stna näy iltapäivällä, jos klo 7 jälkeen oon jo ollu keittiössä. Ihme touhua...

Mutta olen vuonna 2022 saanut uusia ystäviä ja on oikastu muita väärinkäsityksiä.Fretti piireissä olen saanut arvostusta ja kaikkien paskan puhujien "ylläriksi" hoidan kyllä frettini paremmin kuin kukaan voi uskoakaan. Tästä iso Kiitos kasvattajille silloin, kun olen itseäni epäillyt <3<3<3

Uuden vuoden lupauksina on ainakin ykkösenä se, että koitan lopettaa hamsteroinnin! Ihan vaan kaikkien vuoksi. Lisäksi alan tosissani pudottaa painoa ja koitan olla vähemmän agressiivisempi asioista joita kuulen/näen jotka minuun kohdistuu. Jos mua on tarve arvostella, niin tehköön sen jokainen sitten päin näköö ettei töissä tartte kuunnella ainakaan.

Maagisen rakkauden täyttävää Uutta Vuotta 2023 just siulle joka tätä luet ja ehkä jaat!

xoxo