sunnuntai 31. joulukuuta 2023

Vuosi 2023

 

Viimeistä tuntia tältä vuodelta viedään ja jessus sentään mitä kaikkee onkaan tähän vuoteen mahtunu!


Alku vuodesta tosiaan menehtyi Lilo nääpyli, kun ei sydän kestänytkään nukutusta hammaskiven poistossa. Tämähän nyt oli jo sillai tiedossa mahdollisuutena vaikka Lilolle oltiinki tehty anestesia suunnitelma sydän tutkimuksen yhteydessä aikaisemmin. Ja vaikka olin elvytys toimenpiteet kieltäny, oli meidän ihana ell Anni siltikin koittanut parhaansa. Tässä tapauksessa Liloa ei lähetetty ruumiin avaukseen Ruokavirastolle vaan suoraan tuhkattavaksi, että pääsisi pian takaisin kotiin. Selkeä syy menehtymiseen, kun oli se sydän. Lilolla oli sydän ultrassa alle vuosi aikaisemmin todettu sydämen laajentumasairaus. 

 

Noh, valopilkkua toi kaikkien elämään sitten 1.4.2023 syntynyt poitsu Merry, joka meille muutti sitten kesällä. Pieni energia nakki toi enemmän kuin tarpeeksi liikettä joukkoon. Chocobolla vaan asia otti enemmän kuin koville ja asiaa ei auttanut ennenkuin muutettiin uuteen asuntoon = Uusi reviiri. Ja sitten alkoi yhteiselo sujumaan paremmin Chocobolla ja Merryllä <3

 


 


Kesän aikaan kumminkin Zazu alkoi oirehtimaan suusta ja sitten kasvoi perna...Lisää suuongelmia ja nyt ollaan siinä pisteessä, että pernaa ei voi leikata pois, ennekuin suu ongelmat ollaan saatu hoitoon. Lisäksi Zazulla on ollut sarveiskalvon tulehdus ja paha flunssa….Lekuri kierre on siis ollut aika melkoinen ja voin kertoo et oon näätä äitinä ollu aika loppu. Nyt tammikuussa toivon Zazun pääsevän kasvattajan hoteisiin, et saan ite hengähtää ja et saan vähän uutta näkökulmaa asioihin. Toivon kumminkin koko sydämestäni et Zazu sais olla ja elää. Jos se ei onnistu miun kanssa, niin sitten luovutan, Zazun parasta ajatellen <3

 


 



No mitäs, itelläni on ollut kanssa aikamoinen lekuri kierre. Kivut ovat lisääntyneet jaloissa ja kävely on aika ajoin melkosta tuskaa. Lisäksi tuli uusia päänsärky oireita joita vaadin tutkittavan tarkemmin. Siitä seurasi yhden lääkkeen vaihdos neurologin päätöksellä ja yhteensä 7viikon sairasloma. Ei kiva….Onneksi sentään oli koko ajan sama Tk lekuri, joka asiaa hoiti. Seuranta ja kaikki muukin tapahtui etävastaanotoilla puhelimitse tai tietokoneen välityksellä. Ainoo vaan et tää lääkevaihdos autto kyllä migreeneihin ja jatkuvaan pääkipuun mut ei CRPS:ään. Eli jaloissa helvetilliset kivut vaan lisääntyi.


2023 huhtikuun reumapolin hommista kirjotan kyl tekstin erikseen mut se se oli kyllä semmosta perseilyä, että oksat pois. Mutta miun oma reumalekuri tosiaan hoksas et miun vasenta nilkkaa ei oo tutkittu kunnolla lähes 5 vuoteen….Siitähän sitten seuras kunnon kuvaukset magneettia myöten. Ja mitä paljastui...MASSIIVISEMPI NIVELRIKKO KUIN OIKEASSA NILKASSA. Seurana lekurin ihmettely -En kyllä ymmärrä miten kävelet noinkaan hyvin saati ollenkaan-

No, hitto, en ymmärrä minäkään. Vasen nilkkani on siis niin pahasti vaurioitunut et miun Ei missään nimessä pitäs kävellä vissiin ollenkaan ilman keppiä, saatika olla edes ”työkykyinen”. Ihan kiva...Aina oon luullu et miulla on huono kivun sieto kyky mut nyt se onki melkosta priimaa, koska muuten en kävelis. -Läpi mennään vaikka siitä harmaasta kivestä” ja oonhan mie lääketieteen ihmelapsi ollu koko ikäni.



Kumminkin, sain sit lähetteen ortopedille joka oli kyl aivan huippu! Heidi Haapasalo otti miut tampereella vastaan ja samaa ihmetteli et -miten hitossa pystyt kävelee noinkin hyvin-? Seuraavaks se sitten haukku miun reumalekurin, kun kerroin et se on kyllä pessy kätensä koko nilkka hommasta. Ei ymmärtäny yhtään et miks...Rehellisesti en ymmärrä minäkään….Joka tapauksessa tää ortopedi päätti et kokeillaan sitä alanilkka nivel kortisoni pistosta, JOS se auttas. Seuraava askel siitä oli fysioterapeutilta pyytää nilkkatuki joka blokkaisi vasemmasta nilkasta sivuttais liikkeen. Jos se toimis, ei tarvittaisi leikkausta. Sanomattakin selvää ettei kumpikaan toiminu. Kortisoni pistos puudutteella auttoi 3päivää ja kipu räjähti silmille. Tukea kokeilin ja kokeilin kunnes luovutin ja totesin sen aiheuttavan enemmän kipua. 2Kk ja Heidi ortopedi soitti miulle takaisin ja totesi et laittaa lähetteen jäykistysleikkaukseen! 10 vuotta tätä piti anella ja nyt se sit vihdoin tapahtu! 10 vuotta….-Ei jäykistetä ku se liikkuu nii hyvin-, -Ei jäykistetä kun sitäjaTätäJaTota….Ihan sama mut, kun siihen sattuu!!!!!! Aivan sama mulle liikkuuko se hyvin vai huonosti...Huonoina päivinä ei liiku juuri ollenkaa ja, jos liikkuu, kivut ovat helvetilliset. Nyt sitten löytyi se lekuri joka sen lähetteen kirjoitti!


Muutama mutkahan tässä vielä tietenkin on….Ja sitä pääsi TAAS uus ortopedi ihmettelee….Miksei mua ole laitettu kipupolille jo 2 vuotta sitten ja miksei miun CRPS:ää ole luokiteltu?!?! Helvetin hyviä kysymyksiä. Jäykistys/luudutus leikkausta, kun ei miulle tehdä ennen kuin kipulääkitys on kunnossa.

Sillon kun mursin oikean nilkkani ja siihen tuli metallilevy ja ruuvit (kts. Trimalleolaari murtuma- kirjoitukset). Kehittyi siihen CRPS eli krooninen kipuoireyhtymä. Nyt suurin kynnys jäykistys/luudutus leikkaukselle vasempaan nilkkaan on se pelko et siihen kehittyisi sama. Olen jo kokeillut kaikki markkinoilla olevat tulehduskipulääkkeet ja yksikään Ei auta. Panadolia vedän 1G ja 665mg ja se on siinä ja siinä onko hyötyä...Ja tähän ku lasketaan viel päänsäryt ja muut nii voin kertoo ettei oo ihan helppoo. Bonuksena tietenki et oon lukenu kaikkien kipulekurien nykysin ajavan kaikkien lääkitykset alas, ei helpota asiaa yhtään! Mut auta varjele sitä kipulekuria, jos alkaa miulle mutisee et ajaa kaikki alas nii en vastaa seurauksista. En mie helvetti turhaan noitakaan lääkkeitä syö ja voin kertoo etten kävelis sitäkää vähää, jos nuo poistetaan. Saatika mitä ois migreenit sitte. Oishan se kiva, jos vaikka noi miun kivet ja yrtit auttais mut ei ne vaan auta. Se nyt on jo tiedossa et oon sinnikäs mut rajansa kaikella.


Mutta oottelen kipulekurille pääsyä mahd.pian, koska kiireellisyys luokka on nyt leikkauksen suhteen 1:nen, koska vaarana liikkumiskyvyn menetys. Ja ihana jalkaortopedi on sentään miun tyttöfretin nykyinen omistaja et kyllä tuo fretti piiri omistaan huolen pitää <3


Ja mitä muuta, no me päästiin nääpyjen kans alue uutisiin ja sit koko maan uutisiin! Lisäksi meistä tehtiin aivan upea verkko artikkeli https://yle.fi/a/74-20058560, löydät sen myös hakusanoilla fretti ja tietty miun nimellä Siru-Mari, josta löydät mutkin meidän jutut. Kiitos kaikesta kaikille! <3<3<3

Kun tulee eteen Ylen sivuilta otsikko "Pienpedolle,rakkaudella"

Olet oikeilla jäljillä <3





Toivottavasti saadaan lisää lukijoita ja muutenkin seuraajia <3

Aivan Ihanan Maagista Uutta Vuotta 2024 kaikille ketkä tätä eksyy lukee! Muistakaa et Jokainen Meistä On Arvokas Omalla Tavallaan <3<3<3

 

 

torstai 21. joulukuuta 2023

Nääpyt lasten -ja nuorten asialla!

Lasten -ja nuorten puhelinpalvelu, chat ja kirjepalvelu ovat auki vuoden jokaisena päivänä ja hassun hauskat Siriuksen_nääpylit alkoivat hommaa mainostamaan tätä vielä hauskalla kuva sarjalla. Kuvien lopussa linkki sivulle, josta saa enemmän tietoa <3 Mutta numero tosiaan on 116 111 <3





 
 
 
 

 
 https://www.nuortennetti.fi/apua-ja-tukea/lasten-ja-nuorten-puhelin/
 
 
 
 
Saman kuva sarjan löydät myös allekirjottaneen face ja insta profiileista ja tietenkin nääpyjen omalta tililtä instassa #siriuksen_naapylit 

Maagista Joulun aikaa kaikille!

keskiviikko 13. joulukuuta 2023

Lekuri käyntejä -Zazu

 

Eihän tää marras-joulukuun vaihde kovin terveesti oo menny, kun ensin sattui tapaturma Zazulle. 28.11. kun Zazulle joutui laittamaan korviin ainetta ruutalla (eli annosruisku), oli sen rimpuilu todennäköisesti aiheuttanut sen, että tämä ruutta osui silmään. Keskiviikkona Zazu piti vasenta silmää ummessa ja aloin huuhtelemaan silmää suolavedellä. Lisäksi aloitin kipulääkityksen. Kävin myös Huiskuhäntä klinikalla konsultoimassa eläinlääkäriä tästä. Sain ohjeeksi jatkaa huuhtelua ja sai antaa kipulääkettä.

Samaisena iltana hampaita putsatessa Zazu hätkähti vasemmalta puolelta ihan tosissaan, joka tottakai johti siihen et oli kurkattava suuhun. Vasemmalla puolella taka nelosessa oli ihan ienrajassa/kitalaessa pieni patti ja se oli aivan punainen. Muuta kun en sitten keksiny niin sipasin sinne hexageeliä. Tällöin ajattelin, että sillä olisi yhteys kipeään ummessa olevaan vasempaan silmään...Noh, torstaina kävin jälleen konsultoimassa eläinlääkäriä ja se mitä tein, päätettiin jatkaa, koska silmä ei tässä vaiheessa rähminyt eikä punoittanut. Kipulääke kumminkin vaihdettiin Metacamista Loxicom valmisteeseen.

Zazun yleiskunto oli muuten hyvä.

Viikonloppunahan silmä sitten paheni ja sunnuntaina silmä oli harmaa ja siinä näkyi alapuolella pupillissa valkoinen läntti. Maanantai aamuna soitin heti aamusta Huiskuhäntään ja saatiin aika iltapäivälle. Zazun silmässä oli sarveiskalvo vamma eli hampaalla ei ollut mitään tekemistä asian kanssa vaan todennäköisempää oli, että siihen oli osunu se ruutta, mitä olin epäillytkin. 

 


 

Antibiootti tippoja siis silmään 4 kertaa päivässä ja kipulääke sai jatkua. Lisäksi ihanat ohjeet tarkkailla silmän valkoista länttiä ettei se ”romahda” ja näin ollen silmä puhkeaisi...Very nice. Noh, pikkusen poikkesin ohjeesta ja annoin tipan silmään useammin kuin 4 kertaa päivässä. Räätälöin päivärytmin niin ettei silmä olisi 6tuntia pisempään ilman tippaa. Tässä tapauksessa 6tuntia käsitti kuntouttavassa käymisen. Ja tästä voi päätellä et pahemmin en nukkunu. Tipan sain aika hyvin laitettua silmään lohitahnalla palkittuna.

Tähän tipparumbaan, kun sitten laski mukaan nuoren Merryn, joka tarvitsi huomioo ja ulkoilua ja leikkiä, olin aika epätoivonen ja itkunen loppu viikkoon mennessä.

Lisäksi Zazun vointi oli alkanut huononemaan taas ja oli epäilys ettei kipulääke auttanut. Olin jo alkanut sekoittamaan lohitahnan/keltuaisen veteen ja lisäsin siihen ihan varuiksi Nutrisal jauhetta. 

 

Lauantai 9.12. saapui ja olin heti aamusta touhottamassa Zazun ympärillä. Zazu oli aivan tulikuuma ja hengitti tosi nopeasti. Silti nestetasapaino oli ok, ja keltuainen maistui palkinnoksi, kun silmä tipan annoin. Koitin saada Zazua viilenemään mutta tämähän nyt johti vain tärinään ja päätin et en todellakaan oota maanantaihin mitään silmä kontrollia vaan Zazu on saatava lekuriin HETI.

Huiskuhäntä onneksi oli lauantaisin avoinna ja sinne jyrättiin klo 14 vaikka silloin olisi ollut sulkemisaika. Meidät kuitenkin otettiin vastaan ja Zazu pääsi tutkimuksiin. Sydän löi miten pitikin mutta hengitystiheys oli vieläkin aika korkea. Lisäksi ihan kädellä kokeiltaessa oli selvää et Zazu kävi todella kuumana. Oli ajatuksena kokeilla kuumemittaria pyllyyn, mutta sen verran Zazu pisti vastaan, että siinä olisi ennemmin käyny huonommin ja näin ollen lämpöä ei mitattu. Oli kumminkin selvää, että kuumetta Zazulla oli. Se että olin koittanut sitä viilentää, oli johtanut tärinään, koska sitä kuumetta. Näin ollen kropan viilennyskonstit sai nyt heittää roskakoriin. Zazusta päätettiin ottaa keuhkokuvat, keuhkokuumeen varalta. Tässä vaiheessa Zazu vielä oli yllättävän yhteistyö haluinen ja saatiin hyvät selkeät kuvat. Vasemmassa keuhkossa näkyi pieni varjostuma ja sain vähän hengähtää et tämä ei ollut kuolemaksi. Oli kuulema nähnyt monia kissoja jotka olivat tässä vaiheessa jo paljon huonommassa jamassa.

 

 


Tämän jälkeen palattiin huoneeseen ja aateltiin kokeilla verikokeen ottoa kaulasta. Karvat sai kaulasta ajella ja kokeilla missä suoni menee mut sitten loppui Zazulta yhteistyö kyky. Ja koska rauhotusta verikokeen ottoa varten ei voinu yleiskunnon vuoksi ajatellakaan, annettiin Zazun olla. Ei ollut kannattavaa ottaa sitä riskiä, et neula löytyy jostain aivan muualta kuin kaulasuonesta. Zazu kun nyt sattuu olemaan sen verran iso kaveri et ei sitä ihan niin vaan niitata hoito pöytään kiinni. Lisäksi Zazu alkoi ressaantua, minkä huomasi hilseilynä ja levottomasta olemuksesta. Jäljellä oli kumminkin vielä silmä tarkastus. Nopsaan väritesti silmään ja onneksi sinne, jo pienentyneeseen valkoiseen ”länttiin” ei jäänyt väriä. Silmätipat ja niiden ahkera laitto, oli siis auttanut <3.

Tämän jälkeen alkoikin Zazu olla jo aika loppu ja lohitahnakin lakkasi kiinnostamasta. Meidät päätettiin päästään kotia lepäämään.

Hengitystieinfektioon määrättiin Kesium antibiootti suun kautta aamuin illoin ja vielä kerran vaihdettiin kipulääke. Tällä erää tulehduskipulääkkeeksi tuli Meloxidyl 1,5mg/ml ja se on nyt selkeästi toiminu. Lisäksi määrättiin lepoa sekä omistajalle, että Zazulle tietenkin. Se sai nyt ihan luvan kanssa nukkua vilttien alla niin paljon kuin halusi. Lisäksi silmätippojen laittoa jatkettiin vielä viikolla mutta saa laittaa harvemmin et omistaja ei ressaannu hengiltä :D

 


 

Tänään kun teksti julkaistaan, voin ilokseni kertoa Zazun voinnin kohentuneen merkittävästi. Lauantaina tosiaan laitoin Zazun nukkumaan nääpy huoneeseen ettei tarvitsisi sitten sohvan alta kaivella. Eristäytyneenä se nyt ei varsinaisesti ollut, kun vahtasin olkkarista porttia et Merry ja Chocobo pääs kulkemaan vapaasti. Oli Zazu kyllä niin kipeäkin, et eipä se kamalasti jaksanu liikkua.

Lääkkeet otti kiltisti ja nukkui. Maanantaina alkoi ruoka maistua ihan antaumuksella ja namit lääkkeiden annon aikana vaihtu kana-kalkkuna mössöön pienissä annoksissa ja aika liemenä. Hyvin maistui! Eilen aamulla Zazu jo oli portilla odottamassa tuima ilme naamalla, et nyt haluaa huoneesta muuallekin. Ja miehän päästin ja sai nukkua sohvan alla taas olkkarissa. Illalla terveyden tilan ties jo kohentuneen lähes normaaliksi, kun hyvän yön toivotusten jälkeen Zazu paukutti jo huoneen ovea :D Häkki heilahti, eli Merry sai nukkuma kaverinsa takaisin <3

 

                              Zazu tänä iltana kerjäämässä nameja <3
 


Näillä mennään! xoxo

Vihdoin leikkauspöydälle!

Dodiih, nääpylit ovat olleet Harjavallassa nyt viikon ja hyvin ovat viihtyneet. Meni vaan se meno semmoseks kakka show`ksi ettei mitään raja...